
Liinu-neiti toivoi kakkuunsa Hello Kittyn kuvaa. Muita toiveita olivat gluteeniton kakkupohja ja kermapursotukset. Ja muutoin vapaat kädet. Tällainen siitä tuli.
Kakku oli 30 hengen gluteeniton pohja ja ensimmäinen gluteeniton kakkupohja, minkä olen koskaan tehnyt. Kakkutaikina kohosi todella kauniisti ja hyvin.
Kakun päällä olevat pursotukset onnistuivat hyvin, mutta reunoihin en ole aivan tyytyväinen. No, olihan sitä tosin melkein +30 astetta lämmintäkin, mutta ei se ollut ainoa syy.
Onnittelut Liinulle! Ja ihanaa kesää koko perheelle!
Esikoisella oli Vapun kunniaksi eskarissa nyyttärit. Kysyin luvan, että saanko leipoa kakun ja tällaisen hupsun nallen sitten tein.
Suklaakakkupohja ja kaakaolla värjättyä marsipaania, joten suklaan makua riitti kyllä.
Takatassuihin tein vähän paikkaa, samoin muuallekin nalleen.
Aika rientää kun on hauskaa sanotaan... Ehkä siksi kuluneet kuusi vuotta esikoisen matkassa ovatkin lentäneet ohi kuin siivillä. Linnut ja varsinkin flamingot olivat eskari-ikäisen neitimme mielessä.
Tein flamingon suoraan kakun päälle ilman mitään ihmeellisempiä esivalmisteluja. Mallina oli muutama kuva lintukirjasta. Pulleahkohan tuosta tuli, mutta sankari oli haltioissaan.
Nokka ja pää onnistuivat mielestäni hyvin.
ONNEA rakas tyttäreni!
Sopivasti kauheaa, mutta ei liian pelottavaa. Vähän ällöä, mutta ei niin, että ei tee mieli maistaa. :D
Harmittaa suunnattomasti vain se, että en saanut kakusta kunnollisia kuvia ja oikeastaan ainoa, josta saa selvää on tämä.
Päällä ja sivulla olevat hämähäkit muovia. Kakku päällystetty sokerimassalla. Halloween väreinä mustaa, oranssia ja violettia.
ONNEA Jenna!
Meinasipa jäädä lapsi ilman kakkua kokonaan. En tajua, miten todellakin unohdin valmistautua hyvissä ajoin koristeen tekoon, kun kyseessä on kuitenkin oma ja rakas lapsi!?
No, onneksi nuoren herran kakkutoive oli helppo toteuttaa ja hän itse kelpuutti kakkukuvan. Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä kuvan, joka ei ole litteä, mutta ei varsinainen 3D-hahmokaan.
Kuvan nostin varovasti kerman päälle ja pursottelin sitten nuo reunat ja lisäsin vähän karkkeja antamaan väriä.
Onnea omalle pienelle ja rakkaalle 3-vuotiaalle vauvalle!
Niin se vaan aika rientää. Oma pieni vauvani täytti jo viisi vuotta.
Kakun suhteen sankarilla oli jälleen hyvin selvät sävelet. Yritin mahdollisuuksien ja osaamisen mukaan niitä noudattaa.
Kakku oli kooltaan niin suuri, että siitä oli vaikea saada kunnon kuvaa.
Pursotuksissa olin taas vähän hakoteillä, mutta yritin jotain uutta taas.
Kakku oli suklaakakkupohja (yllätys, yllätys) välissä aprikoosimarmeladia ja geishasuklaalla terästettyä appelsiinituorejuustomoussea. Kostutus laimennetulla appelsiinituoremehulla.
Onnea omalle pienelle isolle tytölle!
Laurin 4-vuotiskakun toive oli kokonaisuudessaan: paloautokakku, palomies, letku ja tikkaat. Minun piti nielaista pari kertaa, sillä ensimmäinen ajatus oli, että EN IKINÄ OSAA! Härkää sarvista kuitenkin ja hyvä niin. Erittäin haasteellinen kakku, mutta mielestäni se onnistui hyvin.
Tässä auto palomiehineen edestä.
Palomies ja letku yläviistosta
Paloauto takaa...
Ja tässä vielä edestä ilman palomiestä ja letkua.
Onnittelut Laurille! Toivottavasti kakku oli mieleinen.
Naapurissa juhlittiin Suvin syntymäpäivää. Sain kunnian tehdä kakkua neidin juhliin.
Suklaakakkupohja ja täytteenä mansikkahilloa sekä pätkismoussea, jonka värjäsin vaaleanpunaiseksi.
Sen kummempia vaihekuvia ei ole, mutta koristelun aikana otin muutaman kuvan.
Pursotuksista piti tulla kaksiväriset, mutta ihana pinkki elintarvikevärini loppui ja kun yritin korvata ko. tuotteen toisella, kerma ei halunnut vaahtoutua.
Lisäilin lopuksi sitten nuo vaaleanpunaiset nonparellit, jotta sain enemmän pinkkiä kakun pintaan.
Reunat jäivät vähän tyhjiksi. Niihin olisin halunnut laittaa jotain, mutta kun alkuperäinen ajatus pinkistä kermasta ei onnistunut, päässä löi jo tyhjää tällä kohtaa.
Pari porkkanaakin piti laittaa pupulle evääksi.
Onnea vielä Suville!!!
Naapurin nuori herra Vilho vietti syntymäpäiviään Halloweenviikonloppuna ja sopivasti sankarin suosikkeja ovat ötökät. Siitä se ajatus sitten lähti ja lopputuloksena oli aika kiltin näköinen hämähäkki.
Suklaakakkupohja ja täytteenä mansikkahilloa sekä pätkismoussea, jonka värjäsin vihreäksi, jotta saadaan mukavampi hämähäkin sisuskalujen väri.
Kerrankin muistin ottaa muutaman vaihekuvan, toki vain muutaman, mutta yleensä kamera tai oikeastaan kuvaaminen ei tule mieleen kakkuja tehdessä.
Tässä näkyvät hämähäkin ärtsynvihreät sisälmykset.
Oli ihana tehdä oikeastaan ihan ensimmäinen tällainen "muotokakku" ja se onnistui oikein mukavasti, eikä oikeastaan mitään isompia mokia tullut tehtyä. Eli on tässä sitten ilmeisesti jotain opittu jo.
Onnea vielä naapuriin Vilholle!!!
Pieni Saga keijukainen vietti kaksivuotissyntymäpäiviään ja sain kunnian tehdä sankarille kakun. Oli todella vahva visio mitä kakusta tulee, mutta ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa
Tulipahan opittua taas yksi asia: Korkea ilmankosteus on marsipaanille sama, kuin +30 asteen helle kermavaahdolle. Koko kuorrute alkoi hikoilemaan ja muuttui tahmeaksi ja kiiltäväksi heti, kun se kosketti kakun pintaa. Mikään tomuvärien töpsöttely ei onnistunut ja hienosti muotoon kuivatut perhosetkin löpsähtivät muutamassa minuutissa.
Kokonaisuutena kakku oli ihan nätti. Minusta se näytti luonnossa kauniimmalta, kuin nyt kuvissa.
Noiden perhosten piti liihotella siivet pystyssä tuonne ylöspäin, mutta tosiaan ne siivet läpsähtivät auki parissa minuutissa ja tarttuivat todella lujasti nihkeään kakun pintaan.
Alareunan helmet taisivat olla ainoat, jotka pysyivät muodossaan ja ne olivat ainakin minun mielestäni kakun parhaiten onnistunutta osaa.
Onnittelut vielä näin jälkikäteen Sagalle!
Oma vauvani vietti kaksivuotissynttäreitään (virallinen päivä on vasta 1.7.) ja vaikka noin pieni muksu ei niin osaa mitään toivoa, suosikkihahmo on Mikki Hiiri ja Mikki Hiiren Kerhotalo on paras lastenohjelma.
Maalaus on marsipaanilla. Pursotukset Flora Vispiä, lisäksi Halvan lakumattoa ja suklaarakeita.
Joskus "vaihekuviakin", hehe. Siis kuvaaja oli liian innokas ja kuvasi kakun ennen kynttilöitä ja karkkeja.
Kaikkine tykötarpeineen kakku oli hyvin värikäs ja iloinen.
Pursotukset onnistuivat ihan kivasti hurjista helteistä huolimatta.
Ja kakku itsessään kelpasi juhlaväelle.
Tässä kakussa kaikki muu on varmasti vegaania, mutta tuossa sokerimassassa on lisäaine, joka voi olla eläinperäistä, mutta Suomessa useimmiten kasviperäistä ja pakkauksessa ei ollut vegaanimerkkiä, mutta ei myöskään mainintaa mahdollisesta eläinperäisyydestä, vaikka muutamissa muissa lisäaineissa oli merkitty tarkemmin mitä ne ovat. Eipä meillä sitten lopulta vegaaneja vieraita ollutkaan, joten ei tarvinnut tätä pohtia.
Tässä vielä tuo ohje pohjaan:
Sekoita isossa kulhossa jauhot ja kaakaojauhe. Lisää sokerit, sooda ja suola. Kaada sekaan vesi, öljy, vaniljaesanssi ja etikka. Vatkaa nopeasti tasaiseksi taikinaksi ja kaada jauhotettuun vuokaan.
Paista uunin alatasolla 150-175 asteessa 45-50 min.
Kostutin kakun vesi/vaniljasokeriseoksella.Täytin kakun mansikkahillolla ja suklaasoijavanukkaalla.
Kakku oli todella tummaa, melkein mustaa. Mehevää, maukasta ja melkeinpä parempaa kuin tavallinen kakku.
Sain taas testailla maalaamislahjojani, kun tein Prinsessa Ruususen kuvan kakkuun. Maalaaminen oli nyt miljoona kertaa helpompaa, koska vihdoin on kunnolliset värit ja siveltimet.
Itse maalaamiseen tarvin kyllä vielä rutkasti harjoitusta. Tämä oli nyt vasta kolmas kerta, kun maalasin marsipaanille/sokerimassalle. Kuitenkin alkukankeus hälveni nopeammin ja työskentely sujui livakammin, kuin aikaisemmissa yrityksissä.
Halusin runsaat ja kuohkeat pursotukset ja pursottelinkin rauhallisella tahdilla ja ajatuksen kanssa. Ei edelleenkään täydellistä jälkeä, mutta ei ihan kamalaakaan. Pursottaminen on yksi niitä asioita, joiden opettelu on jostain syystä minulle vaikeaa.
Ruusunen onnistui ihan kelvollisesti. Värit olivat liki oikeat. Tuo rajaaminen ja varjostaminen menevät vielä tuhraamiseksi ja siinä on oppimista.
Reunapursotuksiin käytin aikaa ja tein ne rauhassa ja ajatuksella. Vähän vinoon menivät, mutta itse pursotusjälki oli tasaista ja siistiä.
Onnittelut sankarille!!!
Lyhyehköllä varoitusajalla tuli tällainen kiva kakkuprojekti, josta en missään nimessä halunnut kieltäytyä!
Koristeiden kanssa olin ihan hukassa ja eksyksissä, enkä tiennyt mitä tekisin. Aiheena oli Autot-elokuva, joka on kovasti sankarin mieleen.
Tavoittelin vähän erilaisempaa ulkonäköä, kun aika ei riittänyt kakkukuvan maalaamiseen, joka oli ensisijainen toive. Halusin kuitenkin mahdollisimman paljon elementtejä, joilla kakku olisi selkeästi pojan kakku, vaikka punainen onkin.
Nuo ruuvit tulivat mieleen lenkkipolulla, että ei se urheilu ihan turhaa ole!
Onnittelut Oliverille!
Nelivuotiaalle pojalle matkasi tällainen hassun mallinen kakku synttärijuhliin.
Kakun suhteen ei ollut erityisiä toiveita, tai vaatimuksia.
Pohjana tavallinen neljän kananmunan kakkupohja, välissä mansikkaa ja vaniljakreemillä maustettua Flora Vispiä. Päällä sinisellä elintarvikevärillä värjättyä Flora Vispiä ja ihan tavallista vastaavaa. Lumihiutaleet painettu muotilla sokerimassasta ja niissä hitunen helmiäistä.
Paistoin pohjan 1,5 litran vetoisessa Teemakulhossa, jolloin siitä tuli kivasti puolipallon muotoinen.
Tällaisen kakun tein ihanalle nelivuotiaalle pikkuprinsessalle synttärijuhliin.
Kakusta toivottiin erityisen pinkkiä ja hörselöistä. Kakusta vaaleaa peruskakkua ja väliin mansikkaa ja jotain "vaniljajuttua". Laitoin väliin vaniljakreemijauheella maustettua kermaa, jonka värjäsin myös vaaleanpunaiseksi.
Tässäkin uskaltauduin poikkeamaan kaavastani ja pursotin tuollaisia ruusua mukailevia kakkaroita kakun päälle. Edelleenkään en koe tuota pursotusten tekoa omimmaksi alakseni, mutta harjoittelu jatkukoon.
Tällainen kakku sitten tuli tuon aikaisemmin maalamani Prinsessa Ruususen ympärille. Tyttäreni toiveet yritin toteuttaa mahdollisimman tarkasti. Hän halusi Prinsessa Ruususen kuvan, pinkkiä kermavaahtoa, suklaakakun ja vadelmaa sisälle.
Koska tuo marsipaanilevy oli aika paksu ja marsipaani on ainakin minun suuhuni todella imelää, jätin kermavaadosta sokerin kokonaan pois ja laitoin vain vähän vaniljakreemijauhetta makua antamaan.
Pursotuksistakin yritin tehdä vähän erilaiset ja ne onnistuivat ihan kiitettävästi. En ole mikään erikoisen lahjakas tuossa pursottelussa, joten en edes uskalla yrittää mitään monimutkaista.
Varsinaisesti tuossa kakussa ei tuon koristekirahvin lisäksi muuta kirahvia olekaan, mutta toivottavasti ajaa asiansa.
Sacherkakkupohja ja vadelmainen täyte. Päällä marsipaania ja Flora Vispi-pursotukset. Flora Vispi "maustettu" kaakaojauheella.
Toivottavasti tuli hyvä kakku ja sankarille mieleinen! Onnea täältäkin!
Tässä vielä kuvaa kakusta ennen marsipaania ja pursotuksia. Todella mukavan oloinen pohja oli leikata ja leikkauspinta oli todella siisti, vaikka minulla ei isoa leipäveistä kummempaa työkalua olekaan.
Pikkuiseni täytti heinäkuun ensimmäisenä 1 vuotta. Juhlat juhlittiin seuraavana viikonloppuna.
Tämä kakku on muuten olemukseltaan ihan peruskakku. Välissä kuitenkin Wienernougat Crush-rouhetta ja suklaalevitettä sisältävä tuorejuustokerma mousse.
Päällinen on Violan maustamatonta tuorejuustoa, Flora Vispiä, vaniljakastikejauhetta, sinistä pastaväriä. Vaaleanruskeat kohdat sulatetun valkosuklaan ja suklaalevitteen sekoitusta. Silmät ja nenä marsipaania. Pursottelussa meni tämmöiseltä amatööriltä varmaan liki 45 min ja välillä oli usko loppua. Vähän harvassa ovat paikoin nuo pursotukset, mutta taas tuli opittua paljon.
Kakusta ei oikeastaan ole muita muistikuvia, kuin että se oli todella makeaa ja kuten kuvastakin voi nähdä, minä en osannut pursottaa.
Tämä varmaankin ensimmäinen kakku, jonka kohdalla halusin todella kovasti onnistua, olihan kyseessä oma rakas lapsi. Kakku on siis vuodelta 2005 joulukuun puolen välin tienoilta.