
Elämäni ensimmäiset omatekoiset munkit, ja vielä hillomunkit! Olen todella ylpeä itsestäni, sillä en saanut edes rasvapaloa aikaiseksi! Ei se tosin ollut tavoitteenakaan ja valveutuneena varasin kattilan kannen lisäksi sammutuspeiton viereeni ja ajoin miehen ja lapset ulos. :D
Olivat oikein NAM! Mutta näitä syödessä tulee muistaa edesmenneen enoni viisaat sanat: "Syö munkki päivässä ja olet mänkki viikossa!"
Kokeilin ihan huvikseni miten mahtaa onnistua pullataikina kookosmaitoon ja voiko pullataikinaan laittaa kookoshiutaleita. Kyllä voi.
Tein bostonkakun, jossa pullan sisällä täytteenä margariinia, kanelia ja sokeria, sekä raastettua marsipaania. TODELLA HERKULLISTA!



Tällaisia pikkupullia tein lopusta taikinasta, mitä siis marsipaanibostonkakusta yli jäi. Lapset tykkäsivät näistä erityisesti.
Kookos maistui pullissa, mutta ei liikaa.



Sunnuntaisella metsäretkellä satuimme ihan vahingossa paikkaan, joka oli täynnä mustikoita. Muutamassa hetkessä keräsimme pari litraa mustikoita ja niistähän oli ihan pakko tehdä heti jotain.
Pullataikina on ihan perustaikinaa, maitoon tehty ja kokonaan ilman kananmunaa.
Tein näiden pullien väliin täytteen, johon sekoitin margariinia ja kuumaan vesitilkkaan liotettua pikakahvijauhetta. Voitelin seoksella taikinalevyn, lisäsin kanelia ja sokeria ja käärin rullalle. Leikkasin rullasta viipaleita, jotka laitoin muffinivuokiin leikkauspinta ylöspäin.
Todella maukkaita olivat. Tavalliselta pullataikinalta maistui tuo taikina, jos joku sitä miettii. Tein kaurajuomaan, koska se ei maistu minusta miltään, kun taas soijamaidossa on oma ominaismakunsa.



Gluteenittomat leipäjauhot uhkasivat mennä vanhaksi, joten päätin sitten uhmata kaikkia sääntöjä ja leivoin ne pullaksi. Pullaksi, joka on gluteeniton, maidoton, laktoositon, ja munaton. Siitä siis nimi Ton-Ton.
Käytin soijamaitoa ja kasviöljyä. Ruokokidesokeria ja pähkinärouhetta taikinassa, joka muuten oli suoraan jauhopaketin kyljestä.
Leipämäistä sitkoahan tässä oli, mutta maku oli silti ainakin minun mielestäni hyvä. Pulla myös kohosi uunissa aivan mielettömästi ja oli lopulta varmaan liki kolminkertainen kooltaan.


Meillä meni tämä laskiaissunnuntai vähän penkin alle, sillä perheessämme on jyllännyt ikävä mahatauti. Nyt kun aletaan vähitellen taas toipumaan ja kaikkien mahat kestävät ruokaa, niin pitihän sitä laskiaispullat leipoa!
Esikoinen varsinkin on kovasti innoissaan näistä erilaisista leipomuksista ja aikoo nyt juhlia "laiskiaisen syntymäpäivää" aivan kuten juhli aikaisemmin "luunapeltin (Runeberginpäivää) syntymäpäivää", eli kaikki tällaiset juhlapäivät ovat hänelle syntymäpäiviä.
Tein vaihtelun vuoksi sydämen muotoisia pullia ja kermavaahdonkin värjäsin vaaleanpunaiseksi. Välissä lisäksi sekä marsipaania että mansikkahilloa, meillä kun ollaan niin persoja makealle!
Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon (kuivahiiva tarvii lämpimämmän nesteen ja se sekoitetaan pieneen osaan jauhoista). Lisää kananmuna, suola ja sokeri, sekä kardemumma. Lisää vehnäjauhoja vähitellen ja sekoita aluksi voimakkaasti, jotta taikinaan tulee ilmaa. Lisää jauhoja ja alusta hyvin. Lisää loppuvaiheessa sula margariini/voi. Jätä taikina kohoamaan vedottomaan paikkaan liinan alle, kunnes se on kaksinkertainen. Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja leivo taikinasta pitkoja, pikkupullia tai korvapuusteja. Kohota pullia liinan alla vielä noin 20-30 min. Voitele kananmunalla ja ripottele päälle sokeria. Paista pitkoja ja kransseja 200 asteessa uunin alaosassa 20-35 min ja pikkupullia ohjeesta riippuen 225-250 asteessa uunin keskiosassa 8-15 min.
Teen pullataikinan kuta kuinkin jauhopussin kyljessä olevalla ohjeella, eli ihan perustaikinan. Kardemummaa en kuitenkaan ole käyttänyt enää aikoihin. Sitä ei kerran ollut kaapissa ja ilman sitäkin pulla oli ihan syötävää, joten ostamatta on sen jälkeen jäänyt. Itse pidän kyllä kardemumman mausta pullassa, mutta tiedän monia, jotka eivät siitä niinkään välitä.
Pullataikinan voi tehdä ilman kananmunaa, korvata maidon esim. vaniljasokerilla maustetulla vedellä, soija- tai kauramaidolla ja voidella vesi/margariiniseoksella, jolloin taikina sopii myös vegetaristeille.
Kun pullataikina on kohonnut. Kumoa se jauhotetulle alustalle ja kaulitse se levyksi. Voitele levy ohuelti voilla tai margariinilla, ripottele kanelia ja sokeria voin/margariinin pinnalle ja kääri sitten taikina rullalle. Leikkaa rullasta viipaleita ja paina viipaleet korvapuusteiksi. Kohota vielä hetki liinan alla, voitele, koristele sokerilla ja paista.
Taikinalevyn voi myös taittaa vain kahtia ja leikata siitä terävällä veitsellä tai taikinahyrrällä pitkiä noin 2-3 cm leveitä suikaleita ja kieputtaa suikaleet sitten pikkupulliksi. Paista pikkupullia ohjeesta riippuen 225-250 asteessa uunin keskiosassa 8-15 min, tai kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita.
Voit koristella pullat myös paistamisen jälkeen. Jäähdytä pullat ritilällä ja kun ne ovat kokonaan jäähtyneitä, koristele vesi/tomusokeriseoksella. Esimerkiksi mansikanmakuinen tomusokeri on suloisen vaaleanpunaista ja antaa maun lisäksi myös hauskan ulkonäön.
Jos haluat täyttää pullat hillolla ennen paistamista, muista tarkistaa, että hillo kestää paistamisen. Korvapuustien sisälle voi kätkeä myös mantelimassaa (marsipaania) lastuina, tai raasteena. Mantelimassa sulaa taikinan sisään paistettaessa ja antaa taivaallisen maun!
Peruspullataikinaa käytin. Annoin pullien kohota sellaisenaan liinan alla ja kun olivat kohonneet, painoin juomalasin pohjalla keskelle syvennyksen, johon pursotin Valion maustettua vanilja rahkaa. Voitelin pullat kananmunalla.
Peruspullataikinaa käytin näissäkin ja muuten samoja metodeja, kuin rahkapullissa, mutta nyt keskellä paiston kestävää vaniljakreemiä.
Peruspullataikina pohjana, päällä tuoreita mustikoita ja sokeria, sekä rahka/kananmunaseos ripauksella vaniljasokeria.
Tein tällaisen leipävuokaan kohotetun täytetyn pullapitkon poikani 1-vuotissynttäreille. En viitsinyt leipoa tavallisia pitkoja, kun ne tuppaavat jäämään syömättä. Tämä meni melkein kokonaan ja mies vei loput työpaikalle.
Tästä tuli melkoinen viineri! Kokoa oli suuren pullapitkon verran ja oli ryökäle vielä todella hyvääkin!